Kenttäratsastus – Hevosmaailman triathlon

Moni sohva urheilija mieltää triathlonin maailman kovimmaksi urheilulajiksi. Tämä ei ole kaukana totuudesta, sillä lajin parissa urheilijat joutuvat koviin koetuksiin kilpailussaan lyhyellä aikavälillä juoksun, uinnin, ja pyöräilyn parissa. Kilpailijoilta vaaditaan lähes uskomatonta staminaa, uuteen lajiin mukautumista, ja huipussaan olevaa fyysistä kuntoa.

Kenttäratsastus – Hevosmaailman triathlon

Mutta miten olisi jos usean lajin kilpailuihin lisättäisiin puoli tonnisen eläimen kontrollointi, ja yli metrin korkuisten esteiden yli loikkiminen? Kenttäratsastuksessa oman fyysisen kunnon lisäksi urheilijan täytyy pitää huolta ratsunsa kunnosta, ja vaadittavista taidoista, tehden lajista huimapäiden hommaa. Vaikka lajiliitot tekevät kovasti töitä kilpailuiden turvallisuuden eteen, valitettavasti sen parissa tapahtuu edelleen vuosittain vakavia onnettomuuksia, joten ihan kaikille laji ei ole sopiva. Kenttäratsastajat kilpailevat kolmessa toisistaan poikkeavassa ratsastus lajissa, kouluratsastuksessa, esteratsastuksessa, ja maasto esteratsastuksessa. Kilpailut kestävät yhdestä päivästä kolmeen päivään, niiden vaatimus tasosta riippuen, ja ratsastajan tulee pysyä samalla hevosella koko kilpailun ajan. Ratsukon edetessä tasojen läpi vaatimuksena on sekä ratsastajan että hevosen kokemus, ja lajiliitot pitävät myös huolta että kokeneemmat hevoset eivät lähde helposti kilpailemaan alemmille asteille.

Kenttäratsastuksen historia ja lajit

Kenttäratsastuksen juuret ovat syvällä armeijan historiassa, ja alunperin sen tarkoituksena oli testata armeijan ratsuväen upseerien ratsastustaitoja. Lajin suurmaita tänä päivänä ovat Iso-Britannia, Amerikka, Australia, Ranska, ja Saksa. Laji on ollut mukana kesäolympialaisissa vuodesta 1912, ja eliitti tasolla kilpaillaan kuudessa vuosittaisessa kansainvälisessä kilpailussa. Ensimmäiset nykyistä muistuttavat kenttäratsastuskilpailut järjestettiin 1902 Ranskassa, ja olymnpialaisiin laji otettiin ruotsin kuninkaan heviospäälliön Kreivi Clarence von Rosenin johdolla, ja usean vuoden ajan lajiin saattoi ottaa olympialaisissa osaa vain aktiivisessa armeijan palveluksessa olevat upseerit. Kolmipäiväinen formaatti vakiintui Pariisin olympialaisissa vuonna 1924. Ensimmäinen armeijan ulkopuolinen kenttäratsastuskilpailu järjestettiin Amerikassa 1949, ja kansainväliset tahot lähtivät kehittämään lyhennettyä yksi päiväistä kilpailua 1953. Nykypäivänä laji on yksi tasa arvoisimmista, ja kilpailukentällä nähdään sekä miehiä että naisia, jotka menestyvät sukupuolesta riippumatta. Kenttäratsastuskilpailuissa lajeista ensimmäinen nähdään kouluratsastus, joka kehittyi upseerien taidon näytteenä paraati oloissa. Hevosen odotettiin esiintyvän elegantissa muodossa, ja pysyvän totteliaana usean minuutin kestävän testin aikana. Kouluratsastus testissä hevonen liikkuu areenalla ratsastajan kanssa ennalta päätetyn testin mukaan, joka koostuu kolmesta perusaskel lajista, ja kentällä tehtävistä liikkeistä. Korkeammilla tasoilla testiin liittyy myös koostettuja askellajeja, pidennettyjä askellajeja, ja sivuliikkeitä. Kouluratsastus on tuomari laji, ja se nähdään kenttäratsastuskilpailuissa ensimmäisenä. Eliitti kilpailuissa kouluratsastusta seuraa maastoesteratsastus vaihe, jonka juuret ovat Englannin hevosella tapahtuvassa ketun metsästys kulttuurissa, ja armeijan maastoratsastus harjoituksissa. Vaiheen aikana ratsukot hyppävät 15-30 luonnollisia esteitä mukailevan esteen yli, maasto on yleensä luonnollinen ruohokenttä. Mukaan mahtuu tukkeja, puskia, ja ojia., Ratsukot myös usein hyppäävät pienen järven läpi. Tämä kaikki tapahtuu tasaisessa kiitolaukassa, ja radalle asetetaan yleensä ideaali aika ennen kilpailua, jonka ylittäminen ja alittaminen johtavat rangaistus pisteisiin. Viimeisenä nähdään ratsastuskentällä tapahtuva estehyppy vaihe, jonka aikana ratsukot hyppäävät 8-20 värikkäistä puomeista rakennetun esteen yli. Tämän vaiheen tarkoituksena oli alunperin esitellä hevosen hyvää fyysistä kuntoa, sekä atletismin että lääketieteen kannalta. Estehyppy radalla hevosten jalkakivut näkyivät nopeasti vauhdikkaiden ja tiukkojen käännösten aikana, ja puolikuntoiset hevoset pudottavat puomeja johtaen rangaistus pisteisiin. Nykypäivänä hevosten lääketieteellinen kunto tarkastetaan kädessä ravittamalla ennen kisojen alkua, mutta väsyneet hevoset pudottavat edelleen puomeja helposti. Alemmissa luokissa esteratsastus tulee suoraan kouluratsastuksen jälkeen, kun taas korkeammissa luokissa kilpailevat ratsukot ottavat siihen osaa viimeisenä.

Kenttäratsastuksen historia ja lajit

Kilpailun alkuaikoina näiden vaiheiden lisäksi ratsukot kilpailivat myös tie ratsastus vaiheessa, jonka aikana he kävelivät ja ravasivat suhteellisen pitkän matkan. Tätä seurasi estejuoksu, jonka aikana kilpailijat hyppäävät suhteellisen suoraan rataan asetettujen puska esteiden yli kiitolaukassa. Näissä vaiheissa kilpaillaan tänä päivänä lähinnä vain Amerikassa.