Maastopyöräilyn abc

Jos on intoa suunnata maastopyörällä eräreiteille mutta ei vielä kokemusta, on hyvä lukea alkuun muutamia neuvoja kokeneemmilta. Jokainen maastopyöräilijä muistaa ensimmäisen kertansa maastossa: olet pyörän päällä ja ajat yli kivien, halki purojen ja poikki kaikenlaisen maaston. Se on hauskaa ja jännittävää mutta samanaikaisesti myös hermoja raastavaa. Harrastus kuitenkin helpottuu ja muuttuu hauskemmaksi ajan kanssa.

Pyörän tehtävä on rullata eteenpäin vaikeassa maastossa. Pyöräilijän tehtävä on antaa pyörän tehdä tehtävänsä. Oma keho tulisi pitää rentona, jotta pyörä pääsee kulkemaan. Kun ajaa isojen esteiden kuten kivien tai juurien yli, takapuoli kannattaa nostaa satulasta. Mitä teknisempi maasto, sitä enemmän pyörällä tulee olla tilaa liikkua. Älä taistele pyörän liikettä vatsaan vaan anna sen virrata.Tuntuu intuition vastaiselta mutta vauhdin säilyttäminen ja jopa kiristäminen, kun maasto muuttuu haastavaksi, helpottaa reittien vaikeiden osuuksien selvittämistä, koska näin pyörä pysyy liikkeessä. Liikevoima on paras ystäväsi ja se kannattaa säilyttää aina kun pystyy.

Tasapainoilua pyörän selässä

Eräreiteillä eteesi tulee ääriolosuhteita, kuten syviä kallistuksia ja pudotuksia. Taaksepäin kallistuttaessa paino kannattaa siirtää eteen nojautumalla eteenpäin, jotta painovoiman keskus pysyy takarengasta edempänä vedon ylläpitämiseksi. Kun reitti laskeutuu alas, nojaudu vastakkaiseen suuntaan ja liikuta painosi satulan taakse, takarenkaan päälle, jotta et lennä ohjaustangon yli.

Tasapainoilua pyörän selässä

Jarruja kannattaa käsitellä varovasti eikä vetää molempia jarruja pohjaan asti. Maastopyörien jarrut ovat niin tehokkaita, että vauhdin hallitsemiseen tarvitsee vai yhtä tai ehkä kahta sormea. Vauhti kannattaa sovittaa sopivaksi ennen kinkkisiä paikkoja kuten kivikkoja ja sitten säilyttää se niiden halki. Jos huomaa menevänsä kaarteeseen liian kovaa, vasen jarru eli etujarru kannattaa jättää rauhaan. Eturenkaan pysäyttäminen saa sen liukuun ja lennättää ajajan todennäköisesti maahan. Oikeaa eli takajarrua on turvallisempi käyttää. Maastopyöräreitit näyttävät usein tappajahailta valmiina seuraavaan välipalaansa. Toisin sanoen niiden varrella on aaltoilevaa maastoa, joka nousee ja laskee usein. Muutoksia maastossa kannattaa ennakoida vaihtamalla vaihteita jo ennen kuin on pakollista. Näin liikevoima säilyy – ja kuten oli jo puhe, se on maastopyöräilijän paras ystävä.Useimmissa maastopyörissä on ainakin edessä jousitus ja monissa on myös niin sanottu shock absorber takana. Nämä ovat loistavia keksintöjä, jotka saavat isot töyssyt lähes katoamaan, kun rullaat niiden yli. Mutta jousitukset toimivat vain, jos ne on asennettu aktiiviseen asentoon. Jousituksen avaamiseen kannattaa perehtyä, ettei käy niin, että polkaisee hyvin tekniselle reitille ilman jousitusta.

Varaudu vikoihin

Jos tuijotat reitillä kiveä, johon et halua osua, törmäät siihen melko varmasti. Termi on ”kohdefiksaatio”: pyörä menee sinne, minne silmät ohjaavat sitä menemään. Esteiden ohi tulisikin katsoa sinne, minne todella haluaa mennä. Leuka tulisi pitää maan suuntaisesti, silmien katsoa eteenpäin ja katse kiinnittää niin pitkälle reitillä eteenpäin kuin mahdollista. Ääreisnäön avulla voi tarkkailla esteitä, jotka ovat suoraan edessä. Hyvä kypärä on tarpeellinen varuste siltä varalta, että jokin este kaataa pyörän.

Varaudu vikoihin

Maaston epätasaisuuden vuoksi mekaanisia vikoja tuppaa tulemaan enemmän kuin päällystetyllä tiellä ajettaessa. Peruskorjauksia on hyvä osata tehdä siltä varalta, että jokin kohta hajoaa metsässä. Minimivaatimuksen on, että osaa korjata puhjenneen renkaan. On myös hyödyllistä osata korjata rikkoutunut ketju. Alan liikkeissä osataan neuvoa peruskorjausten tekemisessä.   Metsässä tai aavikolla ei ole juuri kauppoja. Maastopyöräilylenkit kestävät usein huomattavasti suunniteltua kauemmin, koska maasto on usein haasteellista, pyörään voi tulla vika tai reitiltä voi eksyä. Siksi olisi hyvä pakata mukaan enemmän ruokaa ja juomaa kuin ajattelee tarvitsevansa. Usein ei ole ketään, joka voisi tulla hakemaan onnettomuuden sattuessa eikä kännykässä ole välttämättä kenttää. Mukana tulisi aina pitää myös tarvittavat työkalut korjauksia varten: yksi tai kaksi sisärengasta, pumppu ja monityökalu. Pyöräilystä nauttii enemmän, kun tietää, että mukana on kaikki tarvittava kotiin pääsemiseksi.