Paljasjalkajuoksu

Nykypäivänä usea juoksemisen tosissaan ottava harrastaja urheilija käyttää huomattavan määrän rahaa juuri oikeanlaisten juoksutossujen löytämiseen. Kengiltä halutaan täydellistä ponnistusvoimaa, tukea jalalle, pehmennystä isku voimille, ja kaikkea muuta mahdollista. Mutta miten olisi jos nakkaisit tossut nurkkaan ja lähtisit juoksuradalle paljain jaloin?

Paljasjalkajuoksu

Historia

Varsinaisesti paljasjalkajuoksun historia on yhtä pitkä kuin itse juoksuharrastuksen, muinaisten kreikkalaisten uskotaan juosseen varhais olympialaisissa paljain jaloin, ja Kenialaiset urheilijat ovat kautta aikojen harjoitelleet lajiaan ilman tarkoituksenmukaisia kenkiä. Nykyaikaisissa Olympialaisissa paljasjaloin on juostu kahdesti. Etiopilainen Abebe Bikilan juoksi maratoni osuuden paljain jaloin vuonna 1960 , ja 1984 Eteläafrikkalainen Zola Budd kilpaili ilman kenkiä. Länsimaissa juoksutyyli on noussut suosituksi 2000-luvulla, ja tyyliä harjoitetaan niin kuntosalilla kuin maratoneillakin. Suosion nousuun vaikutti vuonna 2009 julkaistu Syntynyt Juoksemaan -kirja, jonka sivuilla journalisti Christopher McDougall ylistää juoksu tyylin hyviä puolia. Suosion myötä markkinoille on ilmestynyt myös useita paljasjalka juoksukenkiä, erimallisia ohuita kumitossuja, jotka eivät vaikuta jalan asentoon, mutta suojaavat jalkapohjan ihoa.

Paljasjalkajuoksun tekniikka

Paljasjalkajuoksua aloittavan kannattaa miettiä omaa juoksutekniikkaan, sillä huono juoksutekniikka saattaa aiheuttaa tärähdyksiä luustossa. Juoksun nopeutta ja pituutta kannattaa myös kasvattaa pikkuhiljaa, yhtäkkiset pitkät matkat ja nopea vauhti aiheuttavat jalkojen kramppaamoisen niiden ollessa tottumattomia uuteen juoksuasentoon. Unohtaa ei kannata myöskään lihasten venyttelyä. Paljasjaloin juoskennellessa jalan tulee laskeutua maahan päkiä tai jalan puoliväli ensimmäisenä. Sekä varpaille että kantapäälle laskeutuminen ovat virheellisiä metodeja, ja saattavat aiheuttaa ongelmia pitkällä tähtäimellä. Paljasjalka juoksijoiden askeleet ovat lyhyempiä ja nopeampia, ja juoksun tulisi olla hiljaista. Paljasjalkajuoksun alkuaikoina urheilijoiden pohkeet saattavat krampata, kipu johtuu lihasten vahvistamisesta uuden juoksutyylin johdosta, ja se häviää yleensä muutaman viikon aikana. Jos juoksia kokee kipuja muualla alavartalossa, kyse on usein virheellisestä juoksutyylistä. Useimman paljasjalkajuoksijat päätyvät käyttämään paljasjalkakenkiä. Ulkotiloissa juostessa nämä suojelevat jalkapohjien ihoa kiviltä, ja muilta teräviltä esineiltä. Hygienia syistä kuntosalit eivät myöskään usein salli täysin paljain jaloin juoksumatolla harjoittelua. Paljasjalkakenkiä löytyy useita malleja sandaali tyyppisistä ratkaisuista normaali kengän muortoisiin versioihin, ja oudonb näköisiin Vibvram kenkiin joissa jokaiselle varpaalle on oma sukkulansa. Kenkien valinta on hyvin henkilökohtaista, ja mukavuuden lisäksi ratkaisuun vaikuttaa se miten oudoissa tossuissa juoksija kehtaa mennä ihmisten ilmoille.

Paljasjalkajuoksun hyödyt ja haitat

Paljasjalkajuoksua ja sen hyötyjä on tutkittu useaan otteeseen, ja vaikka tästä ei ole vedetty täydellisiä johtopäätöksiä, useat tutkijat uskovat sen sopivan monelle urheilijalle. Ilman asentoa muuttavia kenkiä juostessa jalkojen lihakset, ligamentit, ja jänteet vahvistuvat nopeammin ja luonnollisemmin. Kantapään ollessa luonnollisesti matalammalla tasolla, akillesjänne vahvistuu entisestää, vähentäen vammojen mahdollisuutta. Paljain jaloin tapahtuvat aktiviteetit, sekä juoksu, että kävely, parantavat myös henkilön tasapainoa, ja luonnollista ympäristön tuntemista. Paljain jaloin juokseminen tuntuu huomattavasti luonnollisemmalta, ja kesäaikaan juoksija tuntee ohuiden kenkien läpi maaston muutokset, hän siirtyy helposti ruoholta hiekalle, ja ehkä jopa rantaveden aaltoihin. Haittapuolina voidaan katsoa tewrävien esineiden ja huonon juoksutrekniikan aiheuttamat vammat. Kokenut juoksija saattaa aiheuttaa itselleen lihaskipuja, ja jopa venähdyksiä juoksemalla alkuaikoina liian kovaa ja pitkiä matkoja. Myös jalkapohjan lihakset saattavat krampata ja kovettua. Paljasjalka juokseminen rajoittaa myös juoksureittejä, sillä sen tuomat hyödyt häviävät nopeasti jos juoksualusta on liian kova. Siinä missä ruoholla, hiekalla, tai pururadalla juokseminen ilman lisätukea tuntuu ihanan luonnolliselta, kovat katukivet lähettävät tärähdyksiä läpi koko luuston ja nivelten. Suomessa huomioon on otettava myös neljän vuoden ajan vaikutukset, ja paljain jaloin juokseminen ulkotiloissa pakkasen aikaan ei välttämättä ole kovinkaan suositeltavaa.

Paljasjalkajuoksun tekniikka