Tietoisen läsnäolon taito

Mindfulness voi toimia apuna myös kestävyyslajien harjoittelussa. Mutta mitä se oikein merkitsee? Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tai tietoisuustaidot tarkoittavat ihmisten perustavanlaatuista kykyä olla täysin läsnä ja tietoisia siitä, missä olemme ja mitä teemme. Tällöin emme ole liian reaktiivisia tai keskittyneitä siihen, mitä ympärillämme tapahtuu. 

Vaikka mindfulness on jotakin, mihin meillä kaikilla on luontaisesti kyky, sen saa paremmin käyttöön harjoittelemalla päivittäin. Aina kun kiinnität huomiosi siihen, mitä koet suoraan aistien kautta tai mielentilaasi ajatusten ja tunteiden kautta, harjoitat tietoisuustaitoja. Yhä useammassa tutkimuksessa on todettu, että kun harjoitat tietoisuustaitoja, muokkaat itse asiassa aivojesi fyysistä rakennetta. Mindfulnessin tavoite on herätä tiedostamaan henkiset, fyysiset ja tunteisiin liittyvät prosessit. Meditaatio on tutkimista, ei kiinteä päämäärä. Pää ei tule imuroiduksi vapaaksi ajatuksista, täysin häiriintymättömään tilaan. Meditaation on erityinen paikka, jossa jokainen hetki on merkityksellinen. Kun meditoimme, teemme tutkimusmatkaa mielemme toimintaan: aistimuksiimme kuten tuuleen ihollamme tai huoneeseen tulevaan voimakkaaseen tuoksuun ja ajatuksiimme kuten ”eikö olisi outoa nähdä elefantin soittavan trumpettia”.

Pysähdy ja hengitä

Mindfulness pyytää meitä siirtämään arvostelun myöhemmäksi ja vapauttamaan luontaisen uteliaisuutemme mielen toimintaa kohtaan ja lähestymään kokemustamme lämmöllä ja kiltteydellä. Sama suhtautuminen tulisi ulottaa itseämme ja muita kohtaan. Mindfulness on tarjolla meille joka hetki, joko meditaation tai tietoisen läsnäolon tekniikoiden kautta. Jälkimmäisiä edustaa esimerkiksi pysähtyminen hengittämään, kun puhelin soi, sen sijaan, että ryntäisi vastaamaan.

Pysähdy ja hengitä

Jon Kabat-Zinn on kehittänyt tutkimuksiin perustuvan ohjelman Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR) stressin vähentämiseksi. Hän selittää, kuinka mindfulness sytyttää aivoistamme sellaisia osia, jotka eivät ole aktiivisia tavallisesti, kun toimimme autopilotilla. Hänen mukaansa mindfulness on tietoisuutta, joka nousee sitä kautta, että kiinnitämme arvostelematta huomion nykyhetkeen. Hän huomauttaa joskus lisäävänsä, että mindfulness palvelee itseymmärrystä ja viisautta. Mindfulness auttaa etäännyttämään itsemme reaktioistamme ja rikkomaan näin ehdollistuneet tapamme reagoida. Mindfulnessiin voi virittäytyä pitkin päivää muutamien vinkkien avulla. Ensinnäkin tarvitaan hieman aikaa. Tietoisen läsnäolon saavuttamiseksi ei tarvitse meditaatiotyynyä tai -penkkiä tai muitakaan erityisvarusteita, mutta hieman aikaa ja tilaa tarvitaan. Nykyhetkeä tulisi tarkastella sellaisena kuin se on. Mindfulnessin päämäärä ei ole mielen hiljentäminen tai ikuisen rauhan tilan saavuttaminen. Päämäärä on yksinkertainen: pyrimme kiinnittämään huomion nykyhetkeen ilman tuomitsemista. Helpommin sanottu kuin tehty, tietysti. Arvostelevien ajatusten pitäisi antaa vain liukua ohi. Kun huomaamme arvostelun nousevan esiin harjoitellessamme tietoista läsnäolo, voimme tehdä siitä henkisen merkinnän ja antaa sen liukua ohi.    

Palaa nykyhetkeen

On tärkeää, että palaamme taas tarkkailemaan nykyhetkeä sellaisena kuin se on. Mielemme karkaavat usein ajattelemaan mitä sattuu. Siksi mindfulness onkin harjoitus, jossa palataan uudestaan ja uudestaan nykyhetkeen. Vaeltelevaan mieleen tulee suhtautua kiltisti. Älä tuomitse itseäsi mieleen tulevien ajatusten takia vaan opettele vain tunnistamaan, milloin mieli pitää palauttaa keskittymään läsnäoloon. Muuta mindfulness-harjoituksessa ei ole. Sen sanotaan usein olevan yksinkertainen, mutta se ei ole välttämättä helppo. Harjoitusta pitäisi vain toistaa, niin myös tuloksia tulee.

Palaa nykyhetkeen

Tietoisuustaitojen lisäksi voi harjoitella meditoimaan. Meditaatio keskittyy usein hengitykseen, koska hengittämisen fyysinen kokemus on aina läsnä ja sitä voi käyttää ankkurina nykyhetkeen. Läpi meditaatioharjoituksen voi huomata jäävänsä kiinni ajatuksiin, tunteisiin, ääniin – mihin tahansa, minne mieli menee. Aivan kuten mindfulnessia harjoitellessa, mieli tulisi palauttaa aina uudestaan nykyhetkeen ja seuraavaan hengitykseen. Vaikka palaisi nykyhetkeen vain kerran, sekin on ihan hyvä.   Meditoidessa kannattaa ottaa mukava istuma-asento ja kiinnittää huomiota siihen, että jalat ovat hyvässä asennossa kuten ristissä. Ylävartalo tulisi suoristaa mutta ei jäykistää, sillä selkäranka on luonnostaan käyrä. Käsiä voi lepuuttaa jalkojen päällä tai missä vain tuntuu luonnolliselta. Silmiä ei tarvitse välttämättä sulkea. Tärkeintä on kiinnittää huomio hengittämisen fyysiseen tuntemukseen.